torstai 15. huhtikuuta 2021

LGBTQ+ elokuva- ja sarjamaailmassa

Ylioppilaskirjoitukset ovat omalta osaltani ohi ja olen pitänyt jonkinlaista epämääräistä lomaa noin kuukauden. Nyt tarkoitus olisi hiljalleen myös palailla blogin pariin, mutta kirjoittaminen tuntuu yllättävän hankalalta, kun rutiini on kadonnut kokonaan. Tällä kertaa ajatelin kuitenkin tutkia seksuaalivähemmistöjen esiintyistä elokuva- ja erityisesti sarjamaailmassa sekä esitellä omia suosituksiani aiheeseen liittyen.

 Syy, miksi aihe tuntuu itselleni mielenkiintoiselta ja tärkeältä on se, että kuulun itsekin LGBTQ+ joukkoon ja olen kokenut merkitykselliseksi nähdä ruudulla hahmoja, joihin minun on helpompi samaistua. Vaikka kehitettävää on, olen iloinen siitä, kuinka erityisesti sarjapuolella näitä hahmoja näkyy yhä enemmän.

 On useita tapoja miten seksuaalivähemmistöt esiintyvät sarjoissa tai elokuvissa ja miten aihetta ylipäätään käsitellään. Yksi suuri erottava tekijä on esimerkiksi se, keskitytäänkö aiheeseen täysin vai onko se vain osa hahmoa, mikä ei sen suuremmin erota tätä muista tai aiheuta erityisempiä ongelmia. Kaapista tuleminen ja syrjintä ovat olleet kauan suuria teemoja seksuaalivähemmistöihin liittyvissä tarinoissa. Ne ovat edelleen ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita, ja erityisesti itseään etsiville ne saattavat myös olla samaistuttavia ja antaa tukea. Tämän tyylinen oli esimerkiksi vuonna 2018 julkaistu Love, Simon. Vaikka elokuva ei ollut erityisen synkkä vaan suurimmaksi osaksi ihan piristävä nuortenelokuva, käsiteltiin siinä esimerkiksi stereotypioita ja itsensä hyväksymistä. Kävin itse katsomassa elokuvan elokuvateatterissa sen ilmestyessä ja siitä jäi ihan hyvä mielikuva. Se ei kuitenkaan olut aivan sellainen elokuva mitä itse aiheeseen liittyen kaipailisin.

Toinen tapa esittää seksuaalivähemmistöihin kuuluvia hahmoja on yksinkertaisesti lisätä heidät mukaan hahmojen joukkoon tekemättä heidän seksuaalisuudestaan ja siihen liittyvistä kipuiluista juonen suurinta numeroa. Tämä tuntuu yleistyvän yhä enemmän erityisesti televisiosarjoissa ja tämä on myös se tapa, josta itse pidän eniten. Vähemmistöön kuulumiseen liittyviä aiheita saatetaan sivuta jossain vaiheessa juonta, mutta se ei tunnu määrittävän sarjan koko juonta tai koko hahmon tarinaa. Sivuhahmoina tällaisia hahmoja on esimerkiksi sarjoissa Sex Education, Brooklyn Nine-Nine, Anne with an e ja Stranger Things.

 


Lisäksi tällaisia hahmoja nähdään hiljalleen myös päähenkilöinä, mikä on hienoa. Katsomistani elokuvista mieleen tulee ensimmäisenä Booksmart. Omia suosikkejani tällaisista sarjoista sen sijaan ovat esimerkiksi Euphoria, Modern Family, Orange is the New Black, Atypical ja I Am Not Okay With This. Vaikka seksuaalisuus saattaa aiheuttaa juonessa osan ongelmista, se ei ole yhdessäkään sarjoista pääjuonena ja asia nähdään vain yhtenä osana päähenkilöä ja tämän tarinaa, kuten se todennäköisesti tosielämässäkin olisi.

Myös animaatioissa näkyvyys on alkanut lisääntyä, mistä olen itse erityisen innoissani, sillä minähän rakastan piirrettyjä! Erityisesti Netflixistä löytyvä sarja Shera and the Princesses of Power teki minuun viime vuonna suuren vaikutuksen hahmoillaan ja tarinallaan ja siitä onkin tullut itselleni eräänlainen "comfort show", jonka pariin palaan aina jos on huonompi päivä tai ahdistaa. Lisäksi tähän kategoriaan kuuluviksi sarjoiksi voisi lukea ainakin Adventure Timen sekä The Owl Housen, joista jälkimmäisen seuraamisen aloitin itse juuri tänään!

Kuten sanottu, vielä on kuitenkin paljon varaa kehittää. Esimerkiksi Disney- tai Pixar-klassikoissa ei ole juonen kannalta merkittävinä hahmoina vielä nähty yhtäkään hahmoa, joka olisi virallisesti seksuaalivähemmistöön kuuluva. (Toki fanit ovat ehtineet useaan otteeseen spekuloida esimerkiksi Frozenin Elsan sekä vaikkapa Braven Meridan tilannetta.) Tätä ei myöskään välttämättä tule ihan lähivuosina tapahtumaan sen perusteella, millainen myräkkä joissakin maissa saatiin aikaan siitä, että ToyStory 4:ssä taustalla nähdään muutaman sekunnin ajan sateenkaariperhe ja Onwardissa naispoliisi mainitsee yhdessä kohtauksessa soittavansa tyttöystävälleen. Kaikesta huolimatta uskon, että myös suurempien yhtiöiden elokuvissa tullaan vielä todistamaan erilaisia ihastumisia, parisuhdemalleja ja ehkä myös nähdään muita kuin cis-sukupuoisia hahmoja. Monta tarinaa on siis vielä kuulematta!