lauantai 6. heinäkuuta 2019

arvostelussa: Spider-Man: Far From Home (2019)



Arvostelu sisältää merkittäviä spoilereita Avengers: Endgamesta, joten ethän lue arvostelua mikäli et kyseistä elokuvaa ole vielä nähnyt. Pyrin olemaan spoilaamatta mitään itse arvosteltavasta elokuvasta, mutta parhaan katselukokemuksen useimmiten saat, kun luet arvosteluja vasta katsottuasi elokuvan ensin itse.




Spider-Man on yksi maailman tunnetuimpia supersankareita. Alunperin sarjakuvista lähtöisin oleva hahmo on esintynyt myös valkokankailla useampaan otteeseen eri näyttelijöillä ja studioilla, mutta Marvelin elokuvauniversumiin hahmo liitettiin vuoden 2016 elokuvassa Captain America: Civil War, kun Tony Stark otti hänet mukaan omiin joukkoihinsa Avengers-ryhmän sisällissodassa. Tämän jälkeen Marvelin Spider-Man sai ensimmäisen sooloelokuvansa Spider-Man: Homecoming, ja hahmo esiintyi myös viime vuosien jättielokuvissa Avengers: Infinity war sekä Avengers: Endgame. Spider-Man on siis alkanut löytää mukavasti oman paikkansa Marvel-elokuvissa, ja on ollut todella mielenkintoista seurata hahmon matkaa.

Kuten olen aiemmin maininnut, Spider-Man on lempihahmoni Marvelin supersankareista. Spider-Man: Homecoming teki minuun välittömästi vaikutuksen, ja se onkin edelleen ehdottomasti yksi kaikkien aikojen lempielokuviani (elokuvan arvostelun voit lukea tästä.) Muistan itse asiassa monet elokuvan vuorosanat ulkoa. Olin siis enemmän kuin innoissani, kun Spider-Manin toisen sooloelokuvan ilmoitettiin ilmestyvän kesällä 2019. Olinkin välittömästi ennakkovaraamassa lippuja keskiviikon näytökseen, ja odotin elokuvailtaa kuin kuuta nousevaa. Odotukseni olivat sen verran korkealla, että yritin hillitä itseäni, etten sitten pettyisi. Miten elokuva sitten loppujen lopuksi onnistui? Odotuksia oli paljon, mutta onnistuiko toinen osa pitämään aiemman osan tason ja tunnelman?



Spider-Man, oikealta nimeltään Peter Parker, on edelleen isoihin saappaisiin joutunut teinipoika, joka yrittää tasapainotella supersankarielämän ja arjen keskellä. Vaikka hahmo on usein innoissaan sankaripuuhissaan, erityisesti nyt hän kaipaa irtiottoa ja tavallista elämää raskaiden aikojen keskellä. Mikä olisikaan siis parempaa, kuin jättää Spider-Man-asu kokonaan kotiin ja lähteä luokkaretkelle lomailemaan? Peterin suunitelma ei kuitenkaan toimi kauaakaan Nick Furyn tavoitellessa häntä jatkuvasti, ja maailman ollessa turvaton useiden suurien Avengers-sankarien poismenon jälkeen.

Spider-Manin tietä MCU:ssa on ollut todella mielenkiintoista seurata. Kyseessä todella on teini, joka on jo päässyt olemaan mukana maailmaa mullistavissa taisteluissa kaikkein suurimpien sankareiden joukossa. Ei ole siis ihme, että tavallista elämää on todella ikävä. Peter on yritteliäs, kevyttä vitsiä heittävä ja ajoittain noloihin tilanteisiin joutuva poika. Erityisesti hänen mentorinaan toimineen Tony Starkin/Iron Manin uhrattua itsensä maailman pelastumiseksi Peter tuntee kuitenkin suuria paineita olla tarpeeksi hyvä ja Starkin arvoinen kaiken sen sen jälkeen, mitä Stark on hänen eteensä tehnyt. Peterin ja Tony Starkin suhde on tärkeä, ja se on onneksi otettu hyvin huomioon myös uudessa elokuvassa. Peter on erityisesti elokuvan alussa hyvin hukassa, ja hänen on vaikeaa tehdä oikealta tuntuvia päätöksiä. Hahmo kuitekin todella muuttuu elokuvan aikana, ja hän on myös selvästi kehittynyt sankarihommissa edelliseen elokuvaansa verrattuna. Yksi parhaista asioista hahmossa edelleen on kuitenkin se, että hän tekee virheitä ja joutuu todella painimaan arkistenkin asioiden kanssa. Näin hahmo on hyvin samaistuttava ja inhimillisen tuntuinen. Spider-Mania on kaikissa MCU:n elokuvissa näytellyt Tom Holland, enkä itse pysty kuvittelemaan enää rooliin ketään osuvampaa näyttelijää.



Spider-Man: Homecomingissa Peter Parkerin ihastuksena toimi Liz. Elokuvan lopussa Liz kuitenkin muuttaa pois ja vaihtaa koulua. Nyt Peter on ihastunut aiemmassa elokuvassa hieman salaperäiseksi jääneeseen Michelle Jonesiin, eli MJ:hin (Zendaya).  MJ herätti huomioni jo ensimmäisessä elokuvassa, ja pidin hahmon outoudesta. Jäin myös toivomaan, että hahmoon tutustuttaisiin enemmän. Olinkin erityisen onnellinen, että nyt MJ:n rooli nousee huomatavasti suuremmaksi, ja hahmoon päästään tutustumaan yllättävän hyvin. Aloin myös pelkäämään, että MJ:stä tulisi neito hädässä, mutta tätä ei onneksi tapahtunut lainkaan, sillä tämä nainen ei pelastajaa tarvitse ollessaan hyvin päättäväinen, rohkea ja omatoiminen. Hahmossa ehdottomasti plussaa on myös hahmon sarkastinen ja suorasanainen persoonallisuus. Zendaya ja Tom Holland näyttelevät hyvin yhdessä, ja hahmojen kohtaukset ovat usein juuri oikealla tavalla niin teinimäisen kiusallisia, mutta silti vain toimivia.



Myös Peterin paras ystävä Ned (Jacob Batalon) on tietysti edelleen merkittävässä roolissa. Ned oli Peterin ensimmäinen läheinen, jolle hän paljasti olevansa Spider-Man (Tony Starkia lukuun ottamatta). Kaksikko touhuilee jälleen usein yhdessä, ja Ned toimii myös hyvänä huumorihahmona. Lisäksi Ned auttaa usein Peteriä esimerkiksi harhauttamalla muiden huomiota muualle tai selittelemällä Peterin poissaoloja tämän toimiessa Spider-Manina. Lisäksi elokuvassa ovat mukana myös hyvin monet aiemmasta elokuvasta tutut Peterin luokkalaiset sekä kaaoottisia käänteitä saavan luokkaretken valvojina toimivat opettajat, jotka tuovat useita hauskoja hetkiä. Tony Starkin paras ystävä ja Spider-Man: Homecomingissa Peterin touhuja vahtinut Happy Hogan (Jon Favreau) on myös elokuvassa, ja hän on edelleen vahvasti mukana Peterin elämässä. Happy saa elokuvassa hyviä hetkiä ja tuo hyvät naurut, mutta toimii myös tukena Peterille. Peterin täti May (Marisa Tomei) esiintyy tuttuna, aidosti pojasta välittävänä huoltajana. Nick Fury (Samuel L. Jackson) on vanha, oma itsensä: suorasanainen ja itsevarma, ja yksinkertaisesti yhtä Nick Fury kuin aina. Elokuvassa uutena esiteltävä hahmo on Mysterio. Mysterio on kiinnostava ja hyvin onnistunut hahmo, ja Jake Gyllenhaal on erittäin hyvä valinta rooliin.



Spider-Man: Far From Home on täydellinen sekoitus huumoria, teiniromantiikkaa sekä toimintaa sopivassa suhteessa. Toimintakohtaukset ovat todella kiinnostavia, jännittäviä ja näyttäviä, vitsit toimivat ja romantiikka ei varasta koko elokuvaa, mutta täydentää sitä osuvasti. Peterin luokkatovereista saadaan hahmoina enemmän irti kuin aiemmassa elokuvassa, ja myös muut hahmot sopivat elokuvaan hyvin ja ovat hyvin kirjoitettuja. Peter Parkerin kehitys on looginen ja huomattava. Alun hukassa olemisen jälkeen Peter alkaa saada ajatuksiaan selviksi ja tulee määrätietoisemmaksi. Hahmo on kuitenkin edelleen kaikesta huolimatta sisältä se sama naapuruston Spider-Man, joka on katsojille tullut aiemmista elokuvista tutuksi. Elokuva on tunnelmaltaan hyvin samankaltainen kuin Spider-Man: Homecoming, mikä sopii Hämähäkkimies-elokuville mainiosti. Se ei kuitenkaan ole täysin samanlainen kuin edeltäjänsä, vaan tuo ruudulle myös paljon uutta. Myös tarina itsessään on aiempaan osaan verrattuna selvästi erilainen. Kun Spider-Man: Homecomingissa Peter Parker totutteli olemaan Spider-Man ja opetteli uusia kykyjään, on hän jo jatko-osassa huomattavasti osaavampi kykyjensä suhteen, mutta saa sen sijaan painia uusien asioiden parissa.

Uusi hämisleffa on oikeastaan kaikkea, mitä itse olisin voinut toivoa, ja vähän enemmänkin. Elokuvateatterista lähdettyäni (tietenkin kahden teksitysten jälkeisen kohtauksen  jälkeen) olin yksinkertaisesti niin onnellinen ja hyvällä tuulella useamman päivän, eikä hype ole vieläkään kunnolla hiipunut. Elokuva pitää otteessaan alusta asti, ja päähenkilö Spider-Man on itsessään yksinkertaisesti niin symppis hahmo, ettei hänelle oikeastaan voi toivoa kuin hyvää. Hahmon historia ja universumin lähiaikaiset tapahtumat on otettu hyvin huomioon, ja myös sivuhahmoista saadaan paljon irti. Osa sarjakuvien faneista ei luultavasti pidä joistakin elokuvan ja hahmojen suhteen tehdyistä ratkaisuista, mutta itseäni ne eivät useimmiten haittaa, sillä mielestäni elokuvat saavat välillä kulkea enemmän omalla tiellään. En yksinkertaisesti itse keksi elokuvasta negatiivista sanottavaa, joten tyydyn vain totemaan, että elokuva nousee lempielokuviini hahmon aiemman sooloelokuvan rinnalle. Erityisesti, jos pidit Homecomingista, kannattaa siis Far From Homen perässä todella suunnata elokuvateatteriin.

5/5


postauksen kuvat osoitteesta

https://marvelstudiosnews.com/2019/01/15/over-100-hd-screencaps-from-the-spider-man-far-from-home-teaser-trailer/